Maamme on pullollaan makuelämyksiä – tiesitkö näistä paikallisherkuista?
Missä päin matkaatkaan, on Suomi pullollaan paikallisia kokeilun arvoisia herkkuja. Keräsimme kokoon vinkit herkkusuille!
Vaikka Suomi ei maailmankartalla perinteisesti profiloidukaan kulinaristin unelmamaaksi, löytyy maastamme ja kulttuuristamme runsaasti herkkuja, joita kannattaa tulla maistelemaan pitkänkin matkan päästä. Esimerkiksi bäätelö (lampaanmaidosta valmistettu jäätelö) Hauhon tilalla, porilainen Porissa tai vaikkapa rössypottu Oulussa ovat kaikki makuelämyksiä, joiden takia kannattaa ylittää maakuntien rajat. Missä päin tahansa maata matkaakaan, on joka ilmansuunnassa tarjolla paikallisherkkuja, joita ei kannata päästää sivu suun. 02 Taksin avulla onkin kätevää suhata herkkupaikasta toiseen, sillä me emme noudata kuntarajoja, vaan paikallisia kumppaneitamme on saatavilla kaikkialla.
Vatsantäytettä Varsinais-Suomesta tai mustaamakkaraa Mansesta
Turkua tituleerataan Suomen ruokapääkaupungiksi – eikä suotta. Maamme vanhimmasta kaupungista löytyy monenlaista ravintolaa ja apetta. Jos toiveissa on päästä maistamaan huipputason kasvisruokaa, kannattaa suunnata askelet kohti Vähätoria ja ravintola Hüggea. Toinen vaihtoehto kasvisruoan ystävälle on askeltaa Hämeenkadulle, jossa sijaitsee kansallistakin mainetta niittänyt ravintola Kuori.
Rennomman ruoan rakastajalle on Turussa tarjolla Pizzeria450°C. Tämä Turun kauppahallissa sijaitseva ravintola on tunnettu napolilaisista artesaanipizzoistaan. Pizza-annoksen jälkeen on turistin ehdottomasti nautittava vielä jälkiruoaksi varsinaissuomalaisten luottoleivos eli piispamunkki, turuksi piispis.
Tampereen talousalueella matkailevan on taas suositeltua maistaa jo kulttimaineeseen noussutta mustaamakkaraa. Paikalliset vannovat tämän herkun nimeen, jota onkin valmistettu alueella jo 1800-luvulta lähtien. Mustamakkara on syytä hakea Tampereen kauppahallista tai Tapolan kioskista Tammelantorilta. Jos tämän jälkeen on vielä nälkä, kannattaa Mansessa vierailevan myös maistaa Eurolohen lohihampurilaista, joka on mustanmakkaran tavoin tamperelaisten suunnattomassa suosiossa.
Suolaisen hiukopalan jälkeen on luonnollista, että sokerihammasta kolottaa ja jollei ole liian ähkyssä, voi reippailla Pyynikin näkötornille ja nauttia siellä Munkkikahvilan jälkiruokamunkit. Jos kuitenkin vatsa on liian täynnä apostolin kyytiin, voi kyydityksen hoitaa myös 02 Taksin kautta, joka kyydittää täysivatsaiset turistit tuota pikaa seuraavaan kohteeseen – tai ruokalevolle.
Helsingin herkut tai MM-kisat Lahdessa
Etelässä matkaavalle turistille kannattaa tarjota Helsingissä Salven silakoita, ravintola Töölössä kuhaa ja paistinperunoita kantarellikastikkeella tai piispiksen pääkaupunkilaista versiota berliininmunkkia Pirkkolan baarissa. Jos Uudenmaan herkut eivät helli, voi Kehä kolmosen sisäpuolelta suunnata kohti Päijät-Hämettä, jossa valmistetaan lahtelaisten palvomaa lihamukia.
Nimenä lihamuki ei välttämättä saa turistia houkuteltua lähtemään Suomen Chicagoon, mutta yksin tämän ruokalajin ympärille muodostunut alakulttuuri on riittävä syy mennä paikan päälle maistamaan, mistä on kyse: Lahdessa järjestetään vuosittain lihamukin syömisen MM-kisat, joihin kokoontuu sankoin joukoin lahtelaisia seuraamaan tämän paikallisherkun tiimoilla kisailemista.
Oikeanlaista kemiaa
Jos ei halua lähteä länteen, saattavat kemiat kohdata idän kanssa, jossa matkailijaa hemmotellaan vedyllä ja atomilla. Ne ovat karjalanpiirakan ohella yksi hienoimmista ruoista, joilla Karjala voi kansaa hemmotella. Nämä 50-luvulta lähtien suomalaista ruokakulttuuria rikastuttaneet lihapiirakat ovat saatavilla ainakin Lappeenrannan satamassa ja kauppatorilla, ja saavuttaneet merkittävän suosion: kyseisiä paikallisherkkuja myydään yli miljoona kappaletta vuosittain. Suhteessa Suomen väkilukuun (noin 5,5 miljoonaa) tämä on jo kunnioitettava määrä. Matemaattisesti orientoituneet ruokailijat voivatkin aterian valmistumista odottaessaan laskea, mikä on vedyn ja atomin vuosittainen kulutus per capita.
Makuja joka ilmansuunnassa
Makumatkailijalle voi pohjoisessa liikkuessaan tarjota leipäjuustoa lakkahillolla Kajaanin Kainuun Portilla ja vielä pohjoisemmaksi siirryttäessä ehdoton pysähdys on Pohjois-Pohjanmaa ja Kuusamo, jonka poronkäristys loihtii esiin todellista pohjoisen taikaa. Tänne kannattaa tulla vaikka Hangosta saakka, sillä jo yli 30 vuotta toiminnassa ollut Riipisen Riistaravintola Rukatunturilla tuskin jättää ketään kylmäksi.
Kuten sanottu, on Suomi täynnä toinen toistaan erikoisempia ja maistuvampia herkkuja, jotka voivat olla toisella puolella maata asuvalle täysin vieraita. Ruokakulttuurimme rikkauksiin kannattaakin tutustua ja niitä on syytä arvostaa; omalta osaltaan ne liittyvät oleellisesti omaleimaisen paikalliskulttuurin sekä -identiteetin luomiseen.
Vaikka kuopiolaiselle on kalakukko arkiruokaa, voi se länsisuomalaiselle taas olla tyyppiesimerkki idän eksotiikasta, jollaista ei kohtaa kuin televisiossa tai paikan päällä Savossa. Lomamenun suunnittelemisessa korvaamaton kulinaristinen apu onkin 02 Taksi, joka on paikallinen kaikkialla. Oli ruokalistalla sitten bäätelö, pannukakut tai piispikset, me viemme sinut sinne, mistä niitä saa.